se muutti sinut huonoksi

en naura jutuillesi, ne ovat huonoja

en kerro tunteistani, ne ovat vääriä

en viihdy kanssasi, et ole se sama

yksi virhe, ja toivoin että sua ei olisi

Mä tulen elämään vielä keväälläkin.

Vaikka ulkona on harmaata ja räntää sataa ihmissuhteissakin, 

niin mulla on silti asiat ihan hyvin

En väitä, että olisin tyytyväinen tähän, tai että olisin onnellinen,

voin vaan rehellisesti sanoa, että oon mä hiukan ilonen

Oon jopa sitä mieltä, että kesäkin tulee vielä joskus mun elämän aikana

Ikävän hallusinaatio.

Mä kaipaan omaa kotia, oman peiton alle tahdon makaamaan, sinun viereesi
Aistin sinut vieressäni, tunnen pääsi tyynyllä joka makaa kuolleena vieressä
Tiedän sinun kuivaavan kyyneleitäni kilometrien päässä, alettuani itkeä, kun sanoit hei
Kunpa kuulisin vielä äänesi, toivon ennen kuin nukahdan, ja minä kuulen
Äänesi kaikuu päässäni ja sinulla on hymysi, kun seisot edessäni
Voi kunpa nukahtaisin, toivon, koska nukkuessa aika juoksee
Ole iloinen, hymyile, sitä minä pyydän, älä ole niinkuin minä
Minä tiedän, meissä ei ole mitään samaa, sinä olet iloinen

EN OLE SYYLLINEN

ei se minun vikani ole, että olen sairas

älkää syyttäkö minua

minkä minä sille mahdan, etten selviä talvesta

älkää syyttäkö minua

olen hymyillyt ja nauranut,tiedän, että valehtelen

älkää syyttäkö minua

en vain halua sotkea teitä tähän paskaan

älkää syyttäkö minua

antakaa minun syödä lääkkeeni ja hymyillä teille,

mutta älkää enää ikinä syyttäkö minua

Mutta koska minulla on sinut

Pitäis kai osata luovuttaa, vielä silloin kun jalatkin kantaa

Pitäis kai muistaa unohtaa, vielä kun siihen on aikaa

Jos osaisin lentää, olisin poissa

Jos osaisin laulaa, laulaisin peloista

Voisin melkein nukahtaa, mutta olet kyyneleeni

Voisin melkein uskaltaa, mutta olet kaukaisin

Minä vihaan joulukuuta.

Minä myönnän, että on menty liian pitkälle, mutta 

Sinulla on vaihtoehtoja: 

1. Lähde nyt, itken koko joulun taas.

2. Lähde joulun jälkeen, niin saan viettää hyvän joulun. (Mutta vihaan sinua, koska valehtelit.)

3. Sano pysyväsi vierellä, niin minä pelkään, että valehtelet.

4. Todista pysyväsi vierellä, niin minä olen maailman onnellisin. (Muista pysyäkin.)

heikompi kun muistin

en ota lääkettä, mä pärjään ilmankin

....niinpä vissiin

tänä yönä tyttö ei nuku

elämä on matka part 1

 

Jouluvalot, lämmin kaakao

Oasis ja blogiselailu,

sitä on unettomat sunnuntai yöt

mitään ei puutu,

paitsi maailman ihanin poikaystävä

olet luona, olen elossa

Usko mua, se on uskomatonta

Mä luotan suhun, mä sulle puhun

Laita silmäsi kii, vajoa uniis

Pidän sut lähellä, tartun kädestä

Pelkään pimeää, varon elämää

En sano sinulle, kuka olet minulle

Unohdan eilisen, unohdan huomisen

Vieressäsi lepään, en tarvitse mitään

Tartun kiinni hetkestä, kun olet tässä

Unohdan sinut, paremmin kuin sinä minut.

Miksi muistaisin sinut, miksi kaipaisin sinua? Miksi kaikki luulee niin, miksi sinä luulet niin? 

Annoin anteeksi, mutta sanoinko, että unohdin? En sanonut, en unohtanut, en sinua, en koskaan. 

Sinä unohdit minut, miksi muistelisin sinua ääneen enää? Miksi kertoisin kellekään, että olit olemassa? 

En sano sinusta sanaakaan, en kirjoita nimeäsi paperille. 

Koska nyt kun alan muistelemaan, oliko sua koskaan olemassakaan?

Hymyilläänkö yhdessä?

Minä myönnän, että pelottaa, vaikka olen meistä vahvempi

Minä tiedän, miksi hymyilen, koska kuitenkin olen heikompi

Puhuisin sulle sanoilla.

Tahtoisin juosta rantaan ja itkeä, muistella sua, katsella tähtiä

Tahtoisin kertoa taas kuinka vaikeaa, kaikki on ja miten ahdistaa

Kertoisin sulle, kuinka ikävöin, kaipaan sua päivin sekä öin

Kertoisin heistä, jotka kadotin, ja heistä, joita turhaan odotin

Laulaisin kaikesta kauniista, ja elämästä niin hauraasta

Laulaisin sulle pahuudesta, pahojen tuhojen rumuudesta

Kirjoittaisin sulle, mitä tahtoisit, mitä iltaisin saduiksi lukisit

Kirjoittaisin sulle päivistä, joita seuraat nyt ylhäältä

Mä tahtoisin juosta lujempaa, rantaan sun luoksesi kiiruhtaa

Mutta jalat on rikki, ne kanna ei, koska sinut minulta joku pois vei

dementikon päiväkirja

 

Jos sä et sano sitä mulle joka ikinen päivä,
mä unohdan sen, että sä rakastat mua.

älä irroita otetta reunalla

ennen kuin hyppää, kannattaa miettiä

hyppääkö yksin vai jonkun kanssa

hyppääkö alas vai kurottaako taivaaseen

jos on hyppäämässä alas yksin...

kannattaa toivoa, että joku tarttuu kädestä 

ja vetää pois reunalta

olen tässä.

PAHOITTELUT KUVATTOMUUDESTA, en jaksa etsiä

olen liian väsynyt valittamaan, liian turtunut uskomaan

liian kärsinyt toivomaan, liian nuori unohtamaan

olen liian pettynyt ja pelokas luottamaan

miksi elämässä epäonnistun?

enkö koskaan milloinkaan näe päivää valoisaa

enkö näe päivää, jolloin joku ei hylkää minua

tai epäonni vaihda suuntaa

mikä minua vaivaa, mistä minua rangaistaan

en saa nauttia päivästä ainoastakaan

ilman että joutuisin kipua tuntemaan

miksi hän lähti, poisti minut elämästä

hän oli minun isoveli, minun oma

minne hän lähti ja miksi hän meni

Taivaamme uudeksi tähdeksi muutit

we♥it

Tyttö niin kaunis ja nuori, mustissa hiuksissaan

Mustaan mekkoon puettuna, taivaan porteille vaeltaa

Tähtenä näen hänet iltaisin, unissa kuule naurun sen

Kyyneleissäni näkee hän kaipuuni ja tuntee suuren ikäväni

Aivan liian aikaisin hän muuttui enkeliksi

Valkoiset siivet selässänsä lentää kauemmaksi

Lähes kaksi kaunista vuotta, me kuljimme yhdessä täällä

Nyt katselet mua, sekä suojelet sieltä ylhäältä

kaikki on muuttunut, suunta vain hukkunut

olen masentunut skitsofreenikko lapsi, 

olen typerä ja yksinäinen sossupummi

olen menettänyt aina kaiken, mitä olen rakastanut,

ja olen menettämässä kaiken taas

sairaalla tavalla kaikki on huonommin, 

toisaalta kaikki alkaa selvitä

mutta liian pieni ympyrä takaa sen, 

ettei minusta ole puhumaan enää

ja yhdistyneet yksilöt näyttävät sen,

kuinka he tietävät, mitä ajattelen

minä en kuitenkaan ajattele mitään

minä yritän vain selviytyä

ja kun yritän päästä kiinni normaaliin elämään,

minusta tulee hullu

minä kun yritän luoda kodistani kodin, 

minusta tulee sekopää

minulla ei ole paikkaa, missä luoda normaali elämä

minulla ei ole tilaa tehdä muuta kuin stressi

minun taloni on liian ahdas, siksi en pysty hengittämään

jättäkää minut hetkeksi yksin, voin soittaa musiikkia

odotan huomisen rankkasadetta taas

ja mä juoksisin vaikka kaatosateessa

parkkipaikalle sua halaamaan,

jos huomaisin, et oisit taas mun vieressä

ja vaikka toivonkin, se on viimeinen toiveeni

mutta silti, toivon sitä viimeinkin

tästä unesta en herää

mutta mikään ei tunnu enää todelliselta, et sinä eikä hän

en tiedä, mitä omistan, mitä menetän

Itken, koska minä olen sinä.

Itken, sillä mietin, kuinka tärkeä olet

Itken, sillä tiedän, olet lähellä

Itken, minä oikeasti itken, koska minä rakastan sinua

Älä kosketa sairauttani.

Poistu talostani, jossa asun

Tahdon asua yksin, olla yksin yksinäinen

Arpeni ovat minun ja ne ovat sairaat

Ja tiedän, ettei niitä voi vielä parantaa

Odotan sitä päivää, kun hän kävelee 

Hän, johon voin luottaa, kävelee vastaan

Jokaisella arvella on tarinansa

Ja niitä tarinoita ei voi vielä unohtaa

Pitäisikö minun itkeä vielä ennen huomista?

Tämä on viimeinen päivä, käännän sivua

Viimeinen päivä päiväkirjassani, itketty nimi äänelläni, 

On viimeinen päivä, kun näen sinut samoilla silmillä

Sytytän viimeistä kertaa tupakan miettien sinua, katsoen savua

En tiedä huomisesta, vihaanko sinua, puhunko sinulle,

mutta lupaan, olen onnellinen

En enää ikävöi sinua, en ole katkera,

tai ehkä ihan vähän, mutta minä jatkan elämää

En voi kertoa kuvalla, miltä se on näyttänyt

Enkä näyttää sanoilla, miltä se on tuntunut

Olen ollut elämäni onnellisin, sekä inhottavin, olen tuntenut surua

Ja vaikka tahdoin unohtaa kaiken, olen iloinen, etten unohtanut

tee mitä tahdot, en osaa olla

Ole sinä siinä, jos tahdot niin, vaikka yritätkin vain korjata peiliäsi

Ole sinä siinä, jos tahdot niin, en jaksa rikkoa peiliäsi uudelleen

En jaksa juosta kauemmas, koska aurinko paistaa

En jaksa juosta kauemmas, koska kevät on tulossa

maksaisitko kuvat valheistasi?

we♥it

ihastuminen sekoittanut pään

kaikki mitä ei kuvitellut, hän teki sen 

onnellinen ja hymy huulilla, mutta se katosi

uskomattoman kaunis muuttui oksettavaksi

kipu rintakehässä ja tietämättömyys

se muuttui pettymyksen ja vihan liemeksi

se aika pyyhittynä pois muistoista, mutta silti siellä

se ei ollut sitä mitä halusi takaisin,

kukapa tahtoisi olla salaisuudessa ja rikotuissa peilikuvissa

Pidän kiinni, vaikka irroitin.

taas väitän

OLEN IRTI SINUSTA

lupaan

EN KAIPAA SINUA

olet tärkein

 MUISTAN VAIN

olen selvinnyt

VAIKKA MENETIN

SINÄ ET KUULU

we♥it

sinä luulet tietäväsi kaiken minusta

sinä et tiedä paskaakaan

sinä et ymmärrä mitä minulle paha olo on

sinä et tule koskaan ymmärtämään

sinä väität aivan liikaa kaikkea,

MINÄ VÄITÄN ETTÄ MINULLE RIITTÄÄ NYT!

Mitä meissä tapahtuu?

Miten se voi tuntua, kun en ole sinussa?

Miten se voi satuttaa, kun et ole minussa?

Miksi se muuttaa kaiken, vaikkei se saa?

Miksi sä et tule vastaan, kun unohdetaan?

Milloin turhasta mykkäkouluun juututtiin?

Milloin me muka eri teille ajauduttiin?

Miltä se näyttää, jos katsot taaksesi?

Miltä se kuulostaa, jos kuuntelet eteesi?

Missä se hiljaisuus väliltämme loppuu?

Missä kaikki ennalleen muuttuu?

kuva we♥it, insipkset: kotiteollisuus - murheen mailla, kaija koo - miltä se tuntuu?

Kiitos, kun saitte kaiken kuntoon.

Jos itkisin, itkisin onnesta

Nauran joka hetki

Olen onnellinen

Olen tyytyväinen

Olen kokonainen

Olen täydellinen

Kiitos kun pidät kädestäni

Kiitos kun naurat kanssani

Jos?

Kyyneliin herääminen satuttaa

Muistot ja tunteet ei katoa

Päivät saa vain ajattelemaan

Puheet miettimään

Mitä jos olisitkin vierellä?

Toivon sinun olevan onnellinen

Minä toivon sitä oikeasti

Jos et olisi, niin palaisitko?

Minä lupaan, että odottaisin

Minä teen sen, koska ei ole muuta suuntaa

Sinun avaimella saat sen auki, minä kääntäisin vastaan.

Kuka hullu antoi avaimeni sinulle,

jättikö se hullu oveni raolleen?

Miksi muka sinulla olisi se oikea avain, 

sinäkö muka pääsisit sisään?

En voi uskoa tätä , silti tulen varovaisena vastaan

En tahdo tuntea tätä, mutta tunnen uudestaan

Miksi tarttuisin käteesi, eihän se osaa pitää kiinni?

En tahtoisi leikkiä, en jäädä jumiin.

Olet kotini, olet se, jota ilman en pärjäisi.

Olen tuntenut rakkauden jälkeistä vihaa

Olen itkenyt hylätyn kyyneliä

Olen nähnyt kuvitetut sanat ja valheet

Olen tuntenut teot väärät

Olen tahtonut olla kuin sua ei ois

Olen koittanut jaksaa

Olen aikonut muuttaa täältä pois

Olen jatkanut matkaa

Olen löytänyt paikkani tärkeän

Olen kaivannut sinua

Olen tajunnut, että sä lämmität

Ja sä olet osa minua

hetken olin kevyempi

minä tunsin palanneeni kotiin,

olin päässyt takaisin turvaan

suojelee minua ja pitää kiinni

minä olen sama, vaikka suljen silmäni

Yksin itken sinua.

Haluan olla yksin,

ja itkeä asioita, 

joita sinä teit

Minun on oltava yksin,

ja itkettävä asioita,

joita sinä sanoit

Minä olen yksin,

ja itken mahdollisuutta,

jota ei koskaan ollutkaan

Minä olin yksin, 

ja pystyin itkemään tunteita,
joita kukaan ei ymmärrä

Kuun valo on sammunut

Taivaalta sataa taas tänä yönä kaatamalla

Aurinko on räjähtäny ja maailman loppu tulee

Mutta sitä aurinkoa ei koskaan ollut,

vaikka ihminen tahtoi uskoa niin

Se aurinko oli vain kuu, joka heijastui

Ja kun aurinko sammui, se kuukin paljastui

Sitä kuuta ei voi nähdä sydämellä,

sen tuntee vaan silmillään

Ihminen tahtoisi vihata kuuta

Mutta koska aurinko syttyy vielä

Ihminen tietää, että kuu on pimeä

Kuuta ei voi taivaalta kadottaa

Ihminen katsoo kuuta sateessa

Vain auringon valossa kuu voi hohtaa

Kuutamon valossa ihminen käveli yönsä

Nyt itkee sateessa, kuu on pimeä

Ihmettelen vaan, kun tää ei satutakaan.

Onneksi voin luottaa ystävään, joka saa minut vihdoin ymmärtämään;

Sinä et ansaitse minun kyyneleitä, sinun takiasi en aio valvoa öitä

Ei tarvitse mun oikeastaan itkeä, voin kuitenkin vähän miettiä;

Kuinka olinkaan tyhmä ja lapsi, kun uskoin sinut paremmaksi

Ja niinkuin pelkäsin, kaikki on nyt aivan toisin.

Sä voisit tehdä tästä ehkä helpompaa, ennen kuin pakotat unohtamaan

Sä voisit ehkä jopa arvostaa, kyyneleitä, joista sulla ei ole hajuakaan

Sä pystysit viereeni istumaan, jos tietäisit mikä mua pelottaa

Ja mäkin voisin yrittää, jos oisin varma, ettet hylkää

Itkisit minun kyyneleesi.

 

Ja kun tässä samassa tilanteessa olen ollut myös aiemmin, kuinka ihmeessä nyt tästä selviäisin

En tahdo menettää sitä, mikä eniten merkitsee

En tahdo olla ilman, mutten osaa muutakaan

En tahdo, että taas kaikki hajoaa käsiini, kaikki hajoaa, jos et enää ota syliisi

 En tahdo menettää sitä mitä minulla oli ennenkuin, ennen sitä, kun liikaa rakastuin

Tahdon, ettei mikään vaikuttaisi tähän, vaan saisin pitää sen ystävän

En alennu luovuttamaan.

Sinä olet ainut, jonka annan niskaani koskettaa

Ainut, joka saa kätensä hiuksiini upottaa

Jos et enää tekisi sitä iltaisin,

miten minä sinut muka unohtaisin

Koska olet ainoa, jonka antaisin olla siinä

Niin näytän, että vain sinä riität

Olen paljosta luopunut, mutta sinut tahdon pitää

Sinä olet kallein, joten aion sinut vierelläni säilyttää