On helppoo olla onnellinen? Onko?
On, siltä mustakin tuntuu, ei siihen tarvitse kun sen turvan ja sen välittävän halauksen, tai kaipaavan puhelun
Miksei silti ole helposti onnellinen?
Jos onneen tarvii vain kaiken mistä puhuu, se on siinä, muttei silti ole onnellinen, missä on vika?
Mitä jossei tunne oloaan onnelliseksi, vaikka haluaisi?
On ahdistunut, pettynyt ja etsii etsimällä virheitä tuhotakseen syitä onnellisuuteen, mutta hauaisi olla onnellinen.
Onko se reilua? Ja kun toivoo sitä onnea myös kaikille niille, jotka tukevat ja turvaavat omaa onnea, halaa välittävästi ja soittaa kaipaavasti, mutta kun hekään ei ole onnellisia. Miksi ei?
Ei sitä voi olla onnellinen, jos turvassa ei ole onnellista, halaus ei tuo onnea, tai puhelusta ei tule onnelliseksi.
Enkä puhu siitä, että pitäisi hylätä ne onnettomat halaukset ja puhelut, vaan siitä, että voi kun hekin olisivat onnellisia. Onnellisuus on liian hankalaa ja vaikeaa, onko se jopa mahdotonta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti