sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Aurinko valaiset kaukaa.

Aurinko sinä, toit valoa mun elämään taas
Se on vaikeempaa kun uskoiskaan,
et se ei ollu se tunne, vaan sinä
joka opetti mua hymyileen ja että minä
saan olla itsekäs ja paskamainen,
jopa hetkessä elävä ja iloinen

En aatellu muuta kuin opettaa sua,
et elämä ei oo helppoo ja kuinka kuunnella mua
Se oli kuitenkin siitä kii,
etten osannu elää elämää simppelii
Sä aurinko oot kultaakin kalliimpi,
vaikka annat uskoo turhiinki unelmii

Sun valon täytyy valaista mun tie
Tuu tänne ja loppuun tää elämä vie
Jos sä sammut mä tarvin hoitoa ja nopeaan
mut kukaan ei pystyis silti mua parantaan
Sun valo on mun voima ja se mua ohjaa
mut ehkä ilman sitä tunnetta et olis oikeaa



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti